tiistai 6. marraskuuta 2012
Kavereille kertominen
Viikonloppuna rohkaistuin kertomaan tulevista rinnoistani myös toiselle kaverilleni. Tähän asti niistä on tiennyt vain yksi kaveripiiristäni, ehkä sen takia etten koe kovin montaa kaveriani mitenkään erityisen läheiseksi jotta haluaisin asiasta huudella. Yksi pitkäaikainen ystäväni oli viikonloppuna pitkästä aikaa luonani ja paikalla oli myös tämä kaveri jolle olin jo kertonut. Näin ollen asia oli helppo ottaa esille. Tämä kaveri ottikin asian jopa paremmin kuin se jolle ensimmäisenä kerroin. Hän oli puolestani aidosti iloinen ja huomasin jopa vähän kateutta ;) Mutta jotenkin tuntui tosi hyvältä kertoa hänelle, tiesin hänen ymmärtävän ja tukevan minua täysin avoimesti. Kaveri jolle ensimmäisenä kerroin, sanoi vielä perjantainakin että kääntää vielä minun pääni etten haluakaan silareita?! Öö anteeksi mitä? Tälläisessä tilanteessa olisin enemmän kuin kiitollinen jos kaverit antaisivat positiivista palautetta eivätkä tyrmäisi minun unelmaani. Suoraan sanoen ei tuntunut mitenkään kivalta kun kaveri alkoi mollaaman etteivät esim. miehet pidä muovitisseistä? Aika yksilöllistä, kerroinkin hänelle tutkimuksesta jossa miehiltä oli kyselty suhtautumista silareihin. Selvisi että moni mies ei halua omalle naiselleen silareita, mutta mielellään katsovat kuitenkin silikonitissejä.... Mitähän tämä kertoo? ;) Kenties sen, että miehet pelkäävät oman naisen saavan liikaa huomiota miehiltä silikonien myötä, mutta ne kuitenkin niin perhanasti kiinnostavat ja ovat seksikkäitä. Hahaaa menipähän kaverini aika hiljaiseksi tämän pienen infon myötä. Tein myös selväksi että otan tissit itseni takia, en muiden. Tämä on minun elämäni, minun vartaloni, joten miksen tekisi sille mitä itse haluan? :) No big deal, olen päätökseni tehnyt ja päätäni on aivan turha kääntää, koska sehän ei käänny ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Näinhän se on! Mutta sille ei mitään voi että aina löytyy niitä jotka ei ymmärrä silikoneja... Itse en todellakaan kadu leikkausta ja mulle riittää se että olen itse tyytyväinen nyt ulkonäkööni, sanoo sitten muut mitä haluaa! Tosi kivaa, että olet aloittanut kirjoittamaan blogia, silloin kun itse mietin leikkausta ei ollut yhtään blogia suomenkielellä aiheesta. No jälkeenpäinkin on kiva seurata ja kommentoida blogeja :) Olen seurannut ja kommentoinut paljon jo toisessa blogissa tissiprojektini.blogspot.fi Sen blogin kirjoittaja on myöskin käynyt Sairaala KL:ssä.
VastaaPoistaTsemppiä leikkaukseen, voit odottaa rauhassa leikkausta, olet hyvissä käsissä!
Emma
Heippa! Kiva saada sut tänne juttelemaan :) Itse olen kyllä niin samaa mieltä tuosta että tärkeintä on mitä itse haluaa ja ajattelee, mulle ainakin yks ja sama jos joku ei mun uusista tisseistä tykkää! :D Itseä vartenhan ne otetaan..
PoistaItse tosiaan ajattelin juurikin sen takia alkaa blogia kirjoittelemaan kun ei hirveästi ollut tarjontaa sellaisista blogeista :)
Kävitkö sinäkin KL-sairaalassa? Kerro vähän sinun lähtötilanteestasi ja leikkauksestasi yms :) olisi kiva kuulla!
No juu, täällähän tämä toisen blogin kirjoittaja onkin! :)
VastaaPoistaEn kadu minäkään! Olen kertonut ainoastaan muutamalle hyvälle kaverille leikkauksesta. He suhtautuivat yllättävän kannustavasti. Sukulaisille en ole puhunut asiasta. Edes äitini ei tiedä. Ja olin viikko leikkauksesta heidän luonaan, eikä mitään huomanneet!
Ja jos joku tulee sanomaan, että luomut on kauniimmat, niin voi vapaasti katsoa "ennen" kuviani ja tulla sitten kertomaan mielipiteensä! :D
Heipähei! Olenkin lukenut blogisi jo kokonaan, taisinpa saman illan aikana heti lukaista kun olin niin innoissaan löytäessäni sen! :) Joskus taisin jotain kommentoidakin mutta liekö kommentoin anonyyminä..
PoistaUskomatonta etteivät sukulaisesi huomanneet :D Oletko joutunut joissakin tilanteessa tarkoituksella 'piilottelemaan' uusia rintojasi? Itse kun olen yrittänyt keksiä miten voisin aluksi tissejä piilotella, en nimittäin halua työpaikalla kertoa niistä..
Hahah tuo oli aika hyvä, pitäis munkin varmaan ottaa vähän ennen kuvia varmuuden vuoksi! :D
En varsinaisesti ole rintojani peitellyt. Syynä siihen, ettei muutosta huomaa helposti on se, että mulla kuitenkin oli aika isot rinnat jo ennen leikkausta. Siis alunperin isot ja näyttihän ne topatuilla liiveillä isohkoilta, mutta eihän niissä mitään täytettä ollut enää...Nyt näyttää suht samalta urheiluliivit päällä kuin ennen leikkausta topatuilla kaariliiveillä. Toki suuremman eron huomaa, kun laittaa nyt jotkut push upit. Mutta ei ole tarvinnut nyt kylmillä keleillä niin paljastavia asuja käyttää, että olisi kukaan huomannut.
PoistaIhan ekoina päivinä, kun turvotus oli pahimmillaan, käytin huppareita. Ei kuule tissit näy, vaikka olisin laittanu 500cc! :D
Aaa niinjuu enhän mä tuota tajunnutkaan että sulla oli valmiiks jo suht isot tissit :) Mäkin kyllä käytän toppauksia aika reippaasti mutta uskon silti että muutoksen huomaa aika helposti!
PoistaMulla on jo vähän yli vuosi mun omasta leikkauksesta, enkä ole vieläkään kertonut, kuin vain kahdelle kaverille, jotka ottivat onneksi asian hyvin (käytin tosin topattuja rintsikoita ennen leikkausta). Se on sitten eri asia, kuinka moni on huomannut, mutta ei ole vaan kehdannut sanoa mitään. :D Loput mun läheisimmistä kavereista on aika plastiikkakirurgiavastaisia, joten en ole vaan kehdannut puhua mitään. Sukulaiset tietävät myös ja äiti varsinkin otti asian hyvin, tuli vielä mukaan leikkauspäivänä. :)
VastaaPoistaJa avomieskin on tykännyt, vaikka aluksi olikin leikkausta vastaan. ;) Vaikutankin kuulemma paljon itsevarvemmalta nykään.
Okei, no sä olet kyllä hyvin saanut pidettyä asian sisälläsi :) Mun kun tekis mieli kuuluttaa koko asia kaikille ;) Hahah, ei vaan. Mutta joo, toi on kyllä totta että moni saattaa huomata muttei kehtaa mitään sanoa, ehkä se on ihan hyvä juttu! Mullakin kaverit suurin osa vähän semmosia ettei niille viitsi kyllä kertoa, ja sukulaiset suurin osa sen verran vanhoillisia etten taida niillekään kuuluttaa :D Mullakin varmaan äiti tulee mukaan silloin leikkauspäivänä, se on ollut koko ajan paras tuki mulle tässä asiassa. :) Missä sinä kävit leikkkauksessa?
PoistaHahaaa niinhän ne miehet vähän tuppaa olla semmosia että eivät muka aluksi pidä ajatuksesta yhtään mutta kuinkas käy. Mun ex-avomieskin oli kovasti leikkausta vastaan mutta joissakin tilanteissa se "paljasti" sitten itsensä ettei tainnut ne silarit ollakaan niin kauhea juttu ;) Onneksi hän ei pääsekään nyt nauttimaan niistä! Hahahaa olenpa ilkeä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Poista