tiistai 30. lokakuuta 2012

Huihui

Kohta se oisi aika lähteä kohti konsultaatiota! Jännittää aika paljon! Mutta samalla fiilis on aika mahtava kun vihdoin pääsen kuulemaan ehdotuksia siitä millaiset silikonit mulle voisi laittaa. Toivon ettei ongelmaa tule siitä että haluan pyöreät implantit, kun tosiaan olen kuullut että kys. kirurgi laittaa mieluummin anatomisia. Minähän muuten pidän pääni ja haluan ne pyöreät! :D Vaikka yleensä saatankin olla vähän puhuttavissa ympäri niin en tässä asiassa. Saa nähdä miten käy ;) Nyt se on menoa!

lauantai 27. lokakuuta 2012

Ihanan kauheat urheilurintaliivit

Urheilen paljon, ja näin ollen urheilurintsikatkin ovat aika usein käytössä. Joka kerta kun vedän ne päälleni mua suoraan sanottuna ällöttää. Jos mulla normi liiveissä näyttää olevan jonkinlaiset rinnat niin urheilurintsikat syö ne.  Ne täysin litistyy ja näytän täysin rinnattomalta. Se on ihan kauheaa. Tämän takia pidänkin ihan normaaleja rintsikoita jos joudun muiden nähden urheilemaan. Muille en halua näyttää miten laudalta näytän :D Usein lenkkeilenkin niiin metsissä tai teen kotona lihaskuntoa, jolloin ei tarvitse pelätä että kukaan minua näkisi. Hahah. Aika tyhmää touhua mitta minkäs sitä itselleen voi. Ja ei sen puoleen, en edes koe rintojeni tarvitsevan paljon mitään tukea joten urheilurintsikat eivät ole välttämättömyys. Mihinkäs tämmöset pikku tissit roikahtaisivat ;)  asenne kohdillaan.... Ja leikkaus kuumottaa!

torstai 25. lokakuuta 2012

Odottavan aika on pitkä

Haha sainkin viime postauksesta oikein mielenkiintoisen kommentin siitä miten minulla on huonot motiivit rintojen suurennukseen kun ainut syy siihen on se että miehet voisivat hyvin nussia minua rintojen väliiin! :D Kiitos tästä, sainpahan päivän naurut. Edellinen postaus oli tehty aikamoisessa tunnekuohussa ja yleensäkin kehotan lukemaan tekstejäni pilke silmäkulmassa, olenhan aika impulsiivinen ihminen! Mutta asiasta kukkaruukkuun...

Ensi viikolla olisi vihdoin se konsultaatioaika ja voitte arvata miten paljon sitä odotan. On ihana kun asiat edistyy ja leikkaus lähestyy. Leikkausaikakin on jo varmistettu ja se olisi 10.1, toinen vaihtoehto olisi ollut marraskuun alussa mutta se olisi tullut vähän turhan pian. Ja olen ajatellut että ennen leikkausta pitäis saada itsensä jonkinlaiseen kuntoon, kun sitten leikkauksen jälkeen joutuu liikkumaan hyvin rauhallisesti. Kupissa painoi myös paljon se, että joulun aikaan joudun olemaan paljon töissä joten on toivottavaa etten ole silloin enää mitenkään puolikuntoinen. Ja saanpahan itselleni sitten mukavan joululahjan kun heti vuoden alussa saan sen mistä olen monta vuotta unelmoinut. Jotenkin olo on niin epätodellinen, uskomatonta että leikkaus on nyt jo sovittu vaikka esim. viime keväänä kuvittelin etten pääse leikkaukseen vielä moneen vuoteen. Niin ne tilanteet muuttuu ja asiat menevät toivottuun suuntaan. Ei voi olla muuta kuin onnellinen ja toivoa että tämä hyvä onni jatkuu :)

Leikkaus tehdään tosiaan Suomessa, sairaalana toimii KL-sairaala. Joskus aikaisemmin minulla oli suunnitelmissa otattaa tissit tuolla Tallinnan puolella, jossa tietysti suurimpana vaikuttajana oli halpa hinta. Aloin miettimään että eihän mikään oikea syy voi olla halpa hinta, kun miettii että on omasta terveydestä ja kehosta kyse. Siihen pitää panostaa. Pitää vaatia laatua. Ja kaiken kaikkiaan, itsellä ollut aina ajatus että Virosta tulee sitä kakkoslaatua, edullista mutta ei niin laadukasta. Esimerkkinä annettakoon piraatituotteet, kalliita merkkejä myydään muka aitoina vaikka oikeasti ovat kopioita. Sama pätee esim alkoholiin; hiljattain Virossa käydessä tuli käytyä Alkon tapaisessa kaljakaupassa ja ajattelinpa vähän vilkaista päivämääriä. Suurimmassa osassa oli päiväys menossa pian umpeen ja osassa oli jopa mennyt jo. Ihan uskomatonta. Noh, meni ehkä vähän asian vierestä mutta pieniä herätteleviä esimerkkejä siitä Viron laadusta ;) Useat varmaan katsoivat A-studion ohjelman, joka juurikin koski Virossa otettuja implantteja. Ohjelmassa oli karmaisevia juttuja siitä, miten naiselle oli laitettu tisseihin jotain ihan muuta mistä oli sovittu. Monihan tietysti kritisoi ohjelmaa eikä ollut jutuista moksiskaan, itse olen pitänyt ohjelmaa aina ihan asiallisena enkä näin ollen voinut ummistaa silmiäni. Se ohjelma oli oikeastaan viimeinen niitti sille päätökselle, että rinnat tulen varmasti ottamaan Suomessa. Tämä on sellainen asia, jossa ei kannata laadusta tinkiä. Ja jos silikonien kanssa tulee jotain ongelmia, on varmaan helpompi hoitaa asia lähikaupungissa kuin rajan takana? Ja entä leikkauksen jälkeen? Viimeksi kun olin itse leikkauksessa onnettomuuteni takia ja minut nukutettiin, olin vielä seuraavankin päivänä lääkkeistä huolimatta tosi heikossa kunnossa ja huonovointinen. En voisi kuvitellakaan että lähtisin laivalla matkustamaan sellaisessa kunnossa. Huhhuh. Ja tärkeintä, jos on minkäänlaista epäilystä ettei leikkaavalla kirurgilla ole puhtaat jauhot pussissa (viitaten A-studion ohjelmassa huonossa valossa esiintyneisiin), niin ei kannata antaa omaa vartaloaan sellaisen käsiin. Tai  no päätöshän on jokaisen oma mutta itse en ainakaan antaisi. Miksi lähteä merta edemmäs kalaan kun täällä Suomessa saa laadukasta palvelua? Itse en ainakaan tiedä mitään järkevää syytä. Olen tyytyväinen päätökseeni ja ylpeä itsestäni, uskon saavani parasta mahdollista hoitoa juurikin täällä kotimaassani. :)


maanantai 15. lokakuuta 2012

Tissit mulle kiitos nyt heti

Huhhuh, sitä sai taas viikonloppuna häpeillä ihan tarpekseen näitä pikku tissilöitä. Kuten toisesta blogistani voi lukea, tuli taas harrasteltua kiihkeää sinkkuseksiä.. Ja mies oli siis vanha tuttavuus mutta ei luojan kiitos ole aiemmin yrittänyt mitään tissien väliin panemista. Mutta nyt se sen teki ja yritti, se tunne kun huomaa miehen aikovan tehdä sitä..... Ja katsoo omia säälittäviä rintojaan ja tietää ettei se vaan onnistu. Yritys hyvä kymppi. Yritin  nopeasti kuitata asian ja aloinkin antaa miehelle suuhoitoa. Ja se siitä. Ei mies siihen sen enempiä huomiota kiinnittänyt. Mutta ai että, odotan niin paljon että pääsen sitten keväällä tuon saman miehen kanssa sänkyyn ja saan ylpeänä antaa sen tehdä sen mitä nyt yritti. Ja kaikki ne lukuisat miehet, jotka sitä ovat yrittäneet, fuck that, sitten se vihdoin onnistuu. Vaikka tämäkin on pieni juttu sinäällään, niin mulle se on iso juttu. Seksi on yksi mun elämäni tärkeimmistä asioista ja sen takia haluaisin tuntea itseni sen aikana mahdollisimman seksikkääksi. Vaikka kaikki miehet, joiden kanssa olen ollut, ovat rintojani palvoneet ja halunneet koskea minkä ehtivät, niin tärkeintä mulle on se mielipaha mitä itse koen. En vain tunne rintojani omikseni enkä viihdy niiden kanssa. Seksin aikana olenkin mieluummin pimeässä jottei rintoihini kiinnity liikaa huomiota. Pimeässä voin vaan harrastaa ja kuvitella näyttäväni hyvinkin seksikkäältä. Jotkut tässä kohtaa ajattelevat että tissitkö ne tuovat seksikkyyden. Ja noh, itse voin sanoa että näin ajattelen, mulla kun on vartalo aika hyvin muuten kondiksessa; persettä löytyy ja olen suht timmissä kunnossa. Rintani eivät vaan sovi tähän vartaloon. Päivä päivältä mun kärsivällisyys alkaa loppumaan, mieluiten haluaisin ne tissit nyt heti!

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Läheisille kertominen ja ulkopuolisten mielipiteet

Tällä hetkellä en ole kertonut kellekään muulle perhepiirissäni kuin äidilleni että tissihankkeeni on edistynyt ja tod.näk. tammikuussa pääsen leikkauspöydälle. Suurin osa perheestäni ja suvustani on hyvin vanhanaikaista, joten on kaikille parhaaksi että he eivät tiedä. Siskot tulevat toki asian huomaamaan välttämättäkin ja kun olen heille joskus 'uhannut' ottavani tissit, mutta en stressaa sitä liiemmin. Minun elämä, minun vartalo ja minun päätökset. Kaikista vaikein paikka on isäni, hän sai jo napalävistyksestäni kunnon kilarit (jouduin peittelemään sitä noin vuoden), joten saas nähdä miten sitten käy. Meidän suvussa ei onneksi paljon mitään sukujuhlia järjestetä, joten suvun puheen- ja paheenaiheeksi en ehkä pääse. Ihan hyvä juttu. Jotenkin vaan valmiiksi jännitän juuri siskojeni reaktiota, en osaa oikein ajatella miten he asian ottavat. Toivottavasti hyvin ;)

Hyviä ystäviä minulla on kaksi. Kaikki muut ovat ystäviä tai kavereita, jotka eivät ole minulle niin läheisiä. Olen kertonut tissiasiasta ainoastaan toiselle hyvistä ystävistäni. Hän suhtautui asiaan aluksi niin, että alkoi hirveenä meuhkaamaan että olen hyvä juuri tälläsenä. (Pakollinen ystäväreaktio? ;) ) Lopulta kun sain hänet vakuuttumaan että asiaa on mietitty ja tätä haluan, innostui hänkin asiasta ja ilmoitti heti pikimmiten haluavansa nähdä mun uudet tissit :D Ihana ystävä <3 Toiselle hyvälle ystävälleni en ole siksi kertonut, koska hän on minua yli 10v vanhempi ja sellainen poikatyttö, ei hän yleensäkään ymmärrä minkään kauneushömpän päälle. Joten olen ajatellut olla ainakin toistaiseksi järkyttämättä hänen mielenterveyttään ja näin ollen olla kertomatta. Ja muut ystävät, kaverit yms... Heille minulla ei tällä hetkellä ole tarvetta eikä halua kertoa.

Ulkopuoliset. Näillä tarkoitan esim. työkavereitani, tuttuja, vieraita yms yms. Työpaikallani en aio muuta kuin pakon edessä kertoa todellisen syyn sairaslomaani, lappu lähetetään hetimmiten suurempiin piireihin joten esim pomoni ei sitä tulisi näkemään. Nyt kaipaisinkin hyviä ideoita missä leikkauksessa olen muka käynyt. ;) Työni ei onneksi ole fyysisesti kovin raskasta, joten näin etukäteen suunniteltuna en ole aikonut pitää viikkoa pidempää sairaslomaa. Riippuu tietysti paljon miten leikkaus sujuu ja meneekö mikään koskaan kuten on suunniteltu. Etukäteen on kuitenkin hyvä miettiä myös käytännön asioita. Ulkopuolisten suhtautuminen on kiinnostava juttu, olen työssä jossa tapaan päivittäin sekä samoja että uusia ihmisiä, joten voin törmätä monenlaiseen suhtautumiseen. Meidän työpaidat ovat onneksi minulle suht löysiä, joten en usko että eroa huomaa kovin selvästi jos ei osaa sillä silmällä katsoa. Kuten olen maininnut asun suht pienellä paikkakunnalla ja täällä naiset ovat toistensa vihollisia suurinpiirtein, se kateellisuus, se on ihan mahdotonta. Baarissa vaihdetaan murhaavia katseita ja jos nainen sattuu vaikka panemaan paria saman kaveripiirin miestä, on hän heti hutsu muiden naisten silmissä. Itse henkilökohtaisesti olen saanutkin kärsiä näistä jutuista, minkäs minä sille voin kun olen niin hemmetin kiinnostava että musta tykätään puhua. Kuten toisesta blogistani olet saattanut lukea, olen sinkkuutunut noin puol vuotta sitten. Sen jälkeen olenkin tietysti mielelläni kuuluttanut sitä kaikille, ja saanut sekä vanhoja että uusia tuttuja miehistä. Semmonen pieni säpinä on niin mukavaa. En halua seurustella, vaan pitää peliä ;) Haha. Älkää ottako mua ihan tosissaan.  Mutta asiaan. Toisaalta odotan aika innolla niitä meheviä juttuja mitä saan rintojen myötä aikaan. Ai että. Innostukseni kasvaa koko ajan enemmän. Ne katseet, ne jutut ja vihamieliset juorut..... Can't wait!

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Uusia rintaliivejä jee!

Tai sitten vähemmän jee. Jumalauta miten ärsyttävää on joka kerta huomata että jaahas, tuli taas tilattua liian isot liivit. Vaikka yleensä koko on sen 80b, niin jotkut mallit ei vaan käy, ne näyttää ihan karseilta päällä. Tekee mieli itkeä. Miksi mulle on luotu tälläset rinnat. Juuri mitkään rintaliivit ei istu mulle kunnolla. Aina tuohon yläosaan jää sellaista tyhjää tilaa, jolloin onkin sitten pakkko vetää olkaimet ihan naftaliin jotta saataisiin edes jonkinlainen push up- efekti. Ja liiveissähän on AINA pakko olla jonkinlaiset toppaukset, muuten näyttää lähinnä siltä ettei rintoja ole lainkaan. Ja tietysti joku tässä kohtaa miettii että eihän B-kupin rinnoista voi sanoa että ei ole rintoja. Kyllä vaan voi, rintani saattavat joskus olla kokoa B, mutta useimmiten käytän mieluummin kokoa A, koska niin saan enemmän aikaan sitä push uppia! Ja rintani eivät ole mitkään pystyt, ei yhtään terhakat nuoresta iästä huolimatta. Ei ne toki mitkään roikkurinnat ole, mutta esim. makuuasento, se on ihan kamalaa kun ne valahtaa kainaloon. Ne vaan katoaa. Nykyään joka kerta kun rintojani peilistä tulee katsottua, ajaattelen ja odotan sitä päivää kuin kuuta nousevaa, kun minulla vihdoin on ne ihanat pyöreät, isot ja terhakat rinnat!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Unelmani

Olen pinnallinen, naiivi, älytön, itsekeskeinen ja tyhmä. Tätä olen saanut kuulla jopa lähipiiristäni kertoessani pitkäaikaisesta haaveestani otattaa silikonit. En ole asiasta tosiaan huudellut kuin parille läheiselle ystävälle, äidille ja siskoille. Eniten negatiivista palautetta olen saanut siskoiltani. Helppohan heidän on tyrmätä minun unelmani isojen hinkkiensä kanssa. Harmittavasti olen meidän perheestä ainoa, joka ei ole perinyt äitin ihania isoja tissejä. Mutta yllättäen, äitini onkin se ihminen, joka on parhaiten ymmärtänyt minua ja ollut asiasta innoissaan. Minulla onkin paras äiti.

Tänään varasin ajan konsultaatioon, se olisi tämän kuun lopulla. Tuntuu ihan uskomattomalta että vihdoin tapahtuu jotain "konkreettista" ja olen vähän lähempänä unelmaani.